Tänä kesänä ja alkusyksystä olemme löytäneet kirppispiipahduksilla kirja-aarteita. Meillä on tapana käydä Kontin kirjaosasto tietyistä kohdista hyvin tarkkaan läpi. Esimerkiksi vanhat puutarhakirjat, kasvioppaat ja eläinkirjat kiinnostavat niiden ihan tavallisten Pekka Töpöhäntien ja Rosa Liksomien lisäksi. Kotikirjastomme alkaa olla melko sekopäinen kokoelma eri aiheita. Vielä kun saisi yhden ison kirjahyllyn. Viimeisimmät löydöt ovat Nestorin pellavakantisia, nahkaselkäisiä vanhoja historiaopuksia ja sitten nämä kuvissa näkyvät.
Kalat kuuluvat samaan sarjaan nisäkäs-kirjan kanssa, joka meillä oli valmiiksi, mutta siitä on vuosien myötä kulunut paperikansi pois. Joskus vanhan kirjan vanhentunut tieto ja lennokas kieli huvittaa. Samalla voi miettiä sitä, kuinka tuoretta jokin tieto saattaa olla, sata vuotta sitten ei tiedetty kaikkea sitä mitä nyt tiedetään ja koko ajan löydetään uutta. Joku tuolla nytkin tutkii jotain kalojen loisia tai aurinkomyrskyjä ja sitten meitä lellitään tutkimustuloksilla ja kaikki viisastuvat, ainakin siinä tapauksessa, jos verkkotoimittaja keksii kalojen loisille klikkiotsikon.
Alempien kuvien Loistokukkia kirjassa on vuosina 1946 ja 1947 kuvattu Hollannin puutarhojen kukkijoita, jotka silloin ovat olleet uutuuksia. Samat sipulikukat ovat edelleen valikoimissa ja nytkin kaupassa odottamassa istuttajiaan. Kirjassa on melkoisen innostuneen ylistävä johdanto ja syväpainotekniikan kerrotaan olevan viimeisintä uutta ja ihmeen hyvin ovatkin kasvimuotokuvat aikaa kestäneet. "Käsittämättömän kauneutensa lisäksi kukilla näyttää olevan ehtymätön mielikuvitus keksiä yhä hivelevämpiä värejä, yhä sirompia viivoja ja ihmeellisempiä muotoja.Varmaan sellainenkin, joka ei ole taiteen parissa joutunut erityisesti tekemisiin värin kanssa, oppii näiden kuvataulujen pohjalla jotakin oleellista sen olemuksesta. Värihän on valoa ja valo on elämän lähde, ja sen takia väri vetää meitä puoleensa samoin kuin kukat, joissa se ilmenee tuhansin vaihtuvin muodoin. Siksi kai meidän suhteessamme kukkiin on hieman mystillinen sävy."
Blogin sivupalkin kirjakuvapäiväkirja on taas päivitetty, mutta täytyy jo tässä vaiheessa sanoa, että lukuhaaste, josta aiemmin tänä vuonna kirjoitin ei tule onnistumaan loistavasta alustaan huolimatta, kesällä lukeminen tyssäsi kuin seinään, enkä enää saa kiinni viikkovauhtia, mutta olen jo tähän mennessä lukenut monipuolisemmin ja enemmän kuin edellisenä vuonna, joten ihan hukkaan ei ole lukuhaaste mennyt ja voihan sen saattaa loppuun seuraavana vuonnakin.
-Tuija-
