13.6.2019

Kesäkuu

































Saan postikortin Moskovasta ja kirjeen Oslosta, yritän vastata, mutta tylsyyden auvossa ajatukset kulkevat aina samoin: paistaa, porottaa, ropisee, joku inisee, nyt jyrisee, siinä tärkeimmät ja jossain välissä syödään. Nuppujen poksahdusta odotetaan kuin ihmettä, sillä luulemme, että nukkuva jättiläinen on ilmestynyt monien kesien takaa ja mikä pettymys, kun jättiläinen onkin ihan vaan punainen, eikä mustavalkoinen. Terälehtisadetta ja mystisiä toukkia, aidan piikkejä ja kahvit pöytäliinalla. Siimes on täällä joka vuosi enemmän, kuin aiemmin (ei Pentti), hetkittäin jopa viihdymme sen seassa. Kahdeksassa kesässä olemme jo painaneet oman jälkemme tänne ja joitakin neliöitä siitä jäljestä voi jo kutsua pihan sijaan puutarhaksi. Vaikka toimisimme istumaan käskijöinä, eivät vihreälehtiset ystävämme kuuntele toiveita, niillä voi olla muita aikeita. Osa kasvustosta muuttuu mehuksi ja piirakoiksi, jotkut laitetaan maljakkoon, jonkin aikaa kestää tämä oman kukkakaupan kausi. Kissanmutkan kimppu ja röyhäke. Muurahaiset muuttavat leijonanhammaskasaan, jonka kitkijä jättää kuivumaan. Heinänuha ylättää niistäjän jälleen.


Blogeja ei lue kukaan, mutta Löytämö on silti täällä, vaihtolämpöisenä se torkahtaa joskus pidemmäksikin aikaa, mutta elää se kuitenkin. Toivoisin tästä päivästä seuraavaan pimeyteen asti seikkailuja uusiin ja vanhoihin paikkoihin. Kirjoja ja merkintöjä, kakkuja tietenkin. Vinkeistä ja tienviitoista hyviin paikkoihin Löytämö tunnetaan, tässä seuraa pari vinkkiä Porvooseen:

- J. L. Runebergin kotimuseo Porvoossa, osoitteessa Aleksanterinkatu 3. Siellä erityisesti Fredrikan puutarha, syreenimaja (mikä mainio eväspaikka ja postikortinkirjoitustunnelma) ja museon puolella Fredrikan viimeiseksi jäänyt käsityö, jossa puikkopidikkeinä pikkuiset (kenties hopeiset) saappaat.

- Galleria Vanha Kappalaisentalo Porvoossa, osoitteessa Välikatu 13. Siellä Synnöve Dickhoff, Helena Kaikkonen, Ulla Pohjola, Kaija Poijula: Alku ja juuri -yhteisnäyttely 1.9.2019 asti. Siellä erityisesti tämä yksi, jonka äärellä ei oikein uskalla hengittää.




-Tuija-

2 kommenttia:

  1. Hahaa, kyllä sentään joku lukee blogejakin! :D Tällä postikortilla pääsi hyvin alkukesän tunnelmointiin ja mielessä kuvittelin puutarhaanne.

    VastaaPoista