Moottorisahan tuoksu ja etenkin laulu kaikui pitkälle. Kävimme nuuskimassa moottorisahataitajia puunveistopäivillä Mustilan arboretumissa. Oli siellä niitä karhuja, tietenkin, mutta oli myös muuta, taitoa ja työvälineitä, tekijöitä kaukaakin. Arboretumilla on taidepolku-hanke, jossa taidetta sijoitetaan tietyn reitin varrelle ja mikäli ymmärsin oikein olivat nämäkin viikonlopun aikana syntyneet teokset tulossa tuon polun varrelle. Siitä en löytänyt tietoa onko polun varrella vain puuveistoksia vai kenties jotakin muutakin.
Tämä oli vasta toinen vierailumme Arboretumissa, vaikka se ei ole kovin kaukana meiltä paikan valtava koko tekee siitä kokopäiväkohteen, eikä pienen piipahduksen aikana ehdi nähdä oikein mitään. Viime syyskesällä oli hirvikärpäsiä ja kenties erimielisyyksiä suunnan ja kartanluvun suhteen. Nyt päätimme ottaa pienemmän palan haukataksemme ja näimmekin ihan toisenlaista kasvustoa. Ihastelin eri saniaisia ja monia lehtimuotoja ja värejä. Siellä täällä oli sormustinkukkia kuin soihtuina ohjaamassa kulkua ja niissä tasainen kimalaisliikenne. Monissa hortensioissa oli kukkajuhla käynnissä ja aluillaan ja kyllä siellä jokunen magnolia ja alppiruusukin vielä kukki viimeisillä kukillaan.
Jos olet lähistöllä, asuntomessuilla vaikkapa, käy tutkimassa Mustilassa luonnon rakennustaidetta. Miettimässä aikaa ja ajan kulumista vanhojen puiden kanssa ja haistelemassa metsänpohjaa sateen jälkeen. Siinä saattaa pulssi tasaantua ja mielikuvitus herätä unestaan.
-Löytämön Tuija-