28.11.2017

Marraskuussa



































Ripusteltiin talvivaloja, ne saavat palaa melkein koko päivän silloin, kun ollaan kotona. Viherkasvit puskevat kilpaa uusia versoja, yritin sanoa niille, että hei nyt on talvi, mutta ilmeisesti  en voi ymmärtää, kun en ole kasvi.

Iltaisin Muumilaaksossa on marraskuu ja Vilijonkka siivoaa. Seuraavana päivänä huomamme tekevämme samaa. Salongin vitriinissä majailee kaksi meduusaa, Niiskuneidin salainen akvaarioharrastus. Pöydällä persimonit haaveilevat mokkapaloista. Ne eivät tiedä vielä, että joku laittaa niiden oranssit olemukset pian hilloksi kattilassa.

Kaksi vaaleanpunaiseksi luvattua ritarinkukkaa pitävät meille nuppuista seuraa, kun vihdoin on koittanut lempikirjan selailusesonki. Jos ei sinulla vielä ole omaa Armas aika-kirjaa, anna sille mahdollisuus. Se on tehnyt jo vuodesta 2015 uutteraa työtään käännyttämällä meitä vähän enemmän marrasihmisiksi ja vähän vähemmän jouluallergisiksi. Eikä kirja ole tippaakaan vanhentunut parissa vuodessa, vaikka ruokabuumit tulevat ja menevät.


 -Tuija-

Lokakuussa





































Lokakuussa meillä oli vahva aikomus kirjoitella syksyisiä muistiinpanoja tänne Löytämöön ja kertoa kuvissa näkyvästä keittokirjastosta, joka salongissa nököttää. Tämä hökötys on tehty yhdistämällä pari vanerinpätkää ja roskalavalta löydetty vaateteollisuudessa palvelu-uransa tehnyt metallihäkkyrä.  Tämä kirjasto on käynyt liian pieneksi sekä päällä olevalle viherosastolle, että koko ajan lisääntyville keittokirjakasoille. Meillä tuntuu käyvän niin kaikille kirjojen olinpaikoille. Nestori istuu usein lukemassa lukuisia kirjojaan tuon ikkunan äärellä lattialla vähintään kolme kirjaa auki. Oikeaa kirjahyllyä suunnitellaan salongin yhteen nurkkaan. Tällä hetkellä kesäiset kirjat siirretään hetkeksi syrjään talvimakujen tieltä.

Kirjaostoksilla kirjojen pääkäyttäjä on hyvin tarkka, reseptiikan pitää olla sopivan yllätyksellistä, liian samanlaisia kirjoja näyttää tulevan jatkuvasti. Kuvien pitää olla tunnelmallisia, kuten koko kirjankin. Joskus odotellaan alelaarin reunamilla, milloin joku tietty kirja tulee keltaisen tai punaisen hintalapun kanssa sinne, joskus on saatava joku kirja ihan painotuoreena. Itse selailen mielelläni, tykkään niistä kirjoista, joissa on reseptin mukana joku tarina, mutta keittiössä lähinnä tyhjennän astianpesukonetta ja istun lattialla lämmittelemässä kamiinan ääressä.

-Tuija-