Löytämön vuosi

Löytämö-blogi on nyt vuoden vanha. Ota siis pala sitruunakakkua, kaveri hyvä! Sen päällä on valkosuklaata ja mustikkajauhoa, sisällä sitruunaa sitruunaa sitruunaa, ei oo ällömakee, eikä mee naama mutkalle sitruunasta, just sopiva siis.

Löytämön ensimmäiseen vuoteen on sisältynyt kamalan monta ideaa ja todella paljon niitä ideoita, joita ei vaan toteutettu. Todella tyypillistä meille. On monta näyttelyä, joista kirjoitettiin ja monta joista ei. Löytämö on tuntunut alusta saakka muistikirjalta, vapaalta ja joustavalta muodolta, joka ei aseta kirjoittajalleen paineita. Banneriakin on suunniteltu ja unohdettu suunnitella, mutta taustaväri on edelleen sama ja edelleen kiva ja tuo Löytämö on nimenä edelleen paras ja harkitsen vakavasti sen ottamista sukunimeksi. Nestori on päivittänyt vähemmän, mutta tehnyt sisältöä päivityksiin sitäkin enemmän, kuljettanut paikkoihin, tehnyt ruokaa ja leiponut, innostunut ja löytänyt.

Suosituin Löytämön blogiteksti tämän vuoden aikana on ollut kirjoitus Villa Roosan viimeisestä kesänäyttelystä alahuuli alkaa väpättämään kun mietin vähänkin, ettei Villa Roosaa enää ole. Toiseksi avatuin juttu on kyläily Neiti turkoosin huvilassa ja kolmannella sijalla on museokorttihehkutus. Villa Roosa -ja huvilatekstiä yhdistää toki se, että niitä on jaettu facebookin kautta ja siten ihmiset ilmeisesti klikkailevat auki blogijuttuja ja eksyvät blogiin.

Edelliseen blogiin päädyttiin usein aivan päättömillä hakusanoilla, tänne tullaan ihan vaan pelkällä Löytämöllä. Toisin kuin vuosi sitten nyt ei ole suuria suunnitelmia Löytämön suhteen, täytyy antaa yllätyksille tilaa löytyä ja pysyä uteliaana.

Mahtavaa, kun luet ja oot meidän blogikaveri!

-Tuija ja Nestori-

Pääsiäishei

Yhtäkkiä onkin jo pääsiäinen, sehän tarkoittaa sitä, että lempijuhlaani rullaatirullaaseen on enää muutama viikko. Instagramin puolella olen käyttänyt hästägiä vappuihminenotsalohkostahäntäluuhunsaakka, täytyykin ottaa se taas käyttöön. Vappu, juhlista jaloin, täällä sinua jo odotetaan, tuo tullessasi hyvää simaa ja Nestorille yksi munkki.

Takaisin pääsiäiseen, se on tänä vuonna kissantäyteinen, kun hotelliimme majoittuvat parhaat karvaystävät. Oman karvaamon väki on kirjoittamassa jo virallisille elinmukavuudesta vastaaville tahoille, että hotellivieraat saavat luultavasti parempaa ruokaa ja liian paljon huomiota. Emme ole keskustelleet vielä pakanallisista pääsiäismenoistamme tälle vuodelle, mutta luultavasti jotakin ulkona syödyn jäätelön ja kumisaapaskävelyn suuntaisia ne ovat.

Viime päivityksen jälkeen olemme käyneet mm. linturetkellä, jossa bongailimme silmuja, maisemia ja luonnonmuodostelmia. Oli meillä tietenkin asiaankuuluvasti mukana kiikarit (pienet), kumisaappaat ja utelias mieli. Lauantain vietimme kevätmessuilla, Helsingissä. Pari päivää olimme kuvailemassa teille mahtavaa ja herkullista juttua, joka tullaan näkemään blogissa myöhemmin. Ajatuksenamme on tehdä blogiin juttuja inspiroivista tyypeistä, ammattilaisista, harrastajista ja paikoista, sellaisella retkellä olimme viimeisimmäksi.

-Tuija-

Mukaantulijoille tiedoksi

Täällä Löytämö, uusi blogikoti, uudet ajatukset ja omat nimet. Jännittävää, vähän helpottavaakin, kun saa vihdoin laittaa blogin julkiseksi ja ryhtyä varsinaisiin päivityshommiin. Uutta intoa on ja kivoja juttuja luvassa, pysykää kuulolla.

Se on Löytämö

Olimme jo pitkään ajatelleet, että Puukenkä ja Räsymatto-blogi sellaisenaan oli käynyt ahtaaksi. Tuntui, että on joutunut apinana leijonien aitaukseen, ei kukaan meitä yrittänyt syödä, mutta ymmärrettävästi leijonat ja apinat puhuvat eri kieltä. Muistikirja oli tullut täyteen ja oli aika pakata reppu ja lähteä uuden hankintaan, istua uuden maiseman ääreen.

Kun päätös uudesta blogista pyörähti eteenpäin sille piti vielä keksiä nimi. Helpommin sanottu kuin tehty, kun toinen kirjoittaa kaikki keksimänsä sanat ylös ja tarjoaa niitä tauotta ja toinen uskoo, kuin kallioon, että "kyllä se sieltä vaan joku päivä eteen tulee, kun odottaa." Yksi päivä Löytämö tipahti mielikuvituksen tuotteena, kuin kirja varpaille ja siinä se oli tarpeeksi ytimekäs, tarpeeksi laaja, kuulostaa melkein sukunimeltä ja ei oikeastaan tarkoita yhtään mitään ja samalla vahvasti jotakin paikkaa, jonne tuoda löydöksensä elämästä. Uusi blogi laittoi liikkeelle valtavan paljon uusia ideoita ja ajatuksia, sen miten nämä ajatukset kehittyvät ja tuleeko niistä mitään aika näyttää. Mitään aateekoo-henkisiä tyyppejä ei vieläkään kovasti olla, joten ulkoasultaan blogi kehittyy, kun taidot aateekoo-henkisinä tyyppeinä kehittyvät. Sitä päivää odotellessa. Mutta luvassa on ainakin jotain kivaa banneria tylsän tekstin tilalle.

Vieläkään tarkoitus ei ole päivittää "viikossa kaksi merkintää"-tahdilla, vaan edelleen on luvassa talviunia ja taukoja, sillä sellaista se nyt vain on oikeiden ihmisten oikea elämä, joskus mietiskellään ja joskus kirjoitetaan varastoon asti. Tarkoitus on näyttää sitä, mikä meitä sattuu milloinkin aidosti kiinnostamaan ja inspiroimaan. Joskus kiinnostaa verhojen vetäminen ikkunan eteen ja joskus kiinnostaa kirjeromaanit ja leipäjuuren valmistus. Olemme alusta saakka tehneet blogia itsellemme ja niin teemme jatkossakin.

Sivupalkista löytyy meidän esittelyt toisistamme ja lisää Löytämön ajatuksesta.