Kissanmutkassa kaikki on mahdollista: anopinkieli päätti kukkia. Ensin se teki varovaisen vihreät kukkavarret aivan salaa. Niissä oli vihreän pienen pavun näköisiä nuppuja, jotka venyivät soikeammiksi päivittäin, löysin yhden ja samalla huomasin, että niitä onkin kolme pitkää kukkavanaa. Lähimpänä ikkunaa ollut avasi kukkansa ensimmäisenä, tuoksu oli uskomattoman voimakas, jopa niin voimakas, että anoppi oli siirrettävä yöksi toiseen huoneeseen haisemaan, että sain nukuttua. Olisikohan Max Perttula kiinnostunut tämmöisen anoppituoksun lanseeraamisesta, täällä olisi nyt materiaalia. Nyt menossa on toinen kukkiva vana. Tämä kyseinen kukkija on anopinkielikokoelman kummajainen, sen yksi lehti on reilusti yli metrin mittainen ja yhden lehden se taivutti sivulle viistosti alaspäin, kuin tanssillisen kädenojennuksen tehdäkseen. Hirveä erikoisuudentavoittelija ikkunallamme.
Perjantaina olin ystäväni Annan kanssa Lahden Pihapiiri-messuilla, joiden paras anti näkyy toisessa kuvassa. Olimme kuuntelemassa, kun Hannimari Heino ja Kristiina Wallin lukivat otteita Puutarhakirjeistä. Juuri tätä kirjaa olen kaivannut, kun on lukenut joka vuosi samat Mari Mörön puutarhakirjat sitä kaipaa jo jotakin lisää, onneksi myös Mari Mörö on kirjoittanut lisää, ei tässä kukkaismielisellä kasvisielulla ole hätää, kun saa upota hyvien kirjojen syleilyyn. Tästä teoksesta kenties lisää, kunhan olen sen ensin hitaaaaaasti nautiskellut.
Lopuksi pari kuvaa messuilta, jotka olivat melko samanlaisen tuntuiset, kuin aiemmatkin. Ihastelimme lahtelaisten koulujen Unelmien piha- pienoismalleja ja piirroksia, oli suklaasuihkulähdettä, kauppaa pihalla ja melko monessa trampoliini, inspiroiduimme puutarharomuroboteista ja hienosti huovutetuista linnuista. Pystyin välttämään huijaussipulit ja taimiostokset, meillä on niin hankala säilyttää ennen istutusta mitään kasveja, kun eräiden kanssa-asujien mielestä ne ovat ennen kaikkea ravinnoksi kelpaavaa ihanaa vihreää silputtavaa. Odotellaan kesäkuuta ja sitä, kun saa luvan kanssa mennä puutarhamyymälään ja iskeä taimet heti maahan kotona.
-Tuija-