Mänttä - tuo kummallinen taideahtauma Pirkanmaalla, joka vetää meitä puoleensa, vaikka kaupassa kukkapaitainen Löytämömies herättääkin hämmennystä. Kävimme tänä vuonna Kuvataideviikoilla myöhään, mutta vielä ehdit sinäkin Myöhäsen Masa, sillä 1.9. asti on aikaa sukeltaa Pekilon sisuksiin. Tänä vuonna emme kokeneet pettymyksen häivääkään, sillä kokonaisuus oli todella monipuolinen teemoiltaan ja tekniikoiltaan, lähestyttävä, perillä ajasta ja maailmasta ja sopivasti yllätyksellinen.
Erityisesti pidin Johanna Rotkon hiivagrammeista, Anu Osvan Jakutian karjasta ja Tuomas Korkalon mielenosoittajista Taavetinsaaressa.
Kävimme tietenkin myös suosikkimuseossamme Serlachiuksessa ja saatoimme molemmat vähän ihastua Olga Gummerus-Ehrströmiin. Olli ja Bucklan -näyttelyyn ehdit myös, se on esillä 12.1. asti ja levittäytyy molempiin museoihin. Mieltä kutkuttava ajatus, että historian kerroksista saadaan kaivettua esille vielä jotakin, joka ei ole ollut ennen esillä.
Matthew Day Jacksonin näyttely oli luettuna kiinnostavampi, kuin käytännössä. Kun on nähnyt suuren tilan monen näyttelyn näyttämönä olisi kaivannut tilasta otettavan enemmän irti, vaikka yksittäiset teokset olivatkin kiinnostavia. Lokakuussa Italian nykytaide ottaa tuon tilan haltuun, toivottavasti pääsemme silloin näkemään jättimäisen tilan rohkeaa käyttöä.
-Löytämön Tuija-
Kuvissa näkyvien teosten taiteilijat:
Aimo Katajamäki
Paavo Paunu
Johanna Rotko
Jaakko Törnberg
Berit Talpsepp-Jaanisoo
Tuomas Korkalo