Joskus joku juttu vaan kolahtaa, se tuntuu ja ajatteluttaa. Kuin kävelisi samaan tahtiin ja katsoisi samaan suuntaan. Kuin joku hetkellisesti kuitenkin ymmärtäisi sen kuka olet ja sanoisi "hei on ihan okei keräillä posliinieläimiä". Padasjoella sijaitseva Ars Auttoinen on vanha koulu, Teemu Salosen ja Komugi Andon koti. Eikä mikä tahansa koti, vaan täällä kotiaan pitävät myös muotoilu ja taide ja pihalla voi törmätä kanaan, sisällä kookospähkinään. 6.8.2017 asti voit viedä itsesi Paluu Pinnalle kesänäyttelyyn, johon on tuotu esiin sekä taiteellinen prosessi, että valmiita töitä. Näyttelyyn on vapaa pääsy ja se on auki torstaista sunnuntaihin. Talo on täynnä hetkiä, joista on vain pakko ottaa kuva, matkamuistoksi, jotta muistaisi nähneensä.
Pahvilaatikoista ja erinäisistä materiaaleista on koottu yhteen tilaan tulevien teosten linjasto, joka on pysäytetty nähtäväksi, taidetta liukuhihnalta, ei, vaan ikäänkuin kirjasto, josta voi valita seuraavan projektinsa. Tulevien teosten mahdolliset materiaalitkin ovat hyllyssä ja kun tarkemmin katsoo, ne muodostavatkin asetelmia. Pystyn kuvittelemaan tämän kirjaston toimivuuden ja näen kuinka hyllyssä olevat materiaalit vaihtuvat ja muuntuvat toisiksi. Viereisessä huoneessa tuoksuu kuivattu niitty, teoksessa Koiruni on ainakin eurooppalainen, sen on määrä kehittyä ja kasvaa kesän ajan. Tällä hetkellä siinä on kaksi koiraa telttapalatsissaan ja taustalla hiippailee kettu.
Yläkerrassa tervehtii koivun oksalla istuva papukaija Papuli, sinistä hämärää valaisevat merikasveilta näyttävät valaisimet. Pyörimme itsemme häkellyksiin ihanan sokkeloisessa yläkerrassa, jossa kulman takana on aina uusi huone, jossa on uuden värinen vanha patteri. Yhtäkkiä olemme työpöydän kohdalla, joka on täynnä aarteistoa, on työvälineitä, materiaalia ja luonnoksia, näyttää siltä, kuin taiteilija olisi juuri noussut tuolistaan. Vastakkaisella puolella palmu kasvaa lampunjalasta ja vanha ämpäri on täynnä kukkia. Valkoinen kissa katselee liian pientä kylpyammetta ja riikinkukko on jättänyt sulkiaan sinne tänne.
Kellarikerroksessa on yllätys, Coconut cafen lisäksi alakerrassa on suuri valkoinen entinen jumppasali, jonka ovat vallanneet erilaiset valaisimet. Kahvilan puolelta tilaan kantautuu hyvä musiikki ja näyttelyvieraiden puhe kahvikupin ääreltä. Torstaina puolilta päivin ei paikka ole todellakaan hiljainen, vaan piha on täynnä autoja ja kävijöitä riittää, vieraskirja täyttyy nimistä. Tällaisessa paikassa siitä todella ilahtuu, että ihmiset poikkeavat taiteen luona kesäretkillään ja päätyvät rupattelemaan taiteilijoiden kanssa.
Tapasimme Komugin ennen joulua Ornamon myyjäisissä ja kävi ilmi, että Komugi on jo pitkään lukenut blogiamme, mikä on meistä sangen hassua, että tätä lukee joku muukin kuin äiti. Ihastelimme jo silloin Komugin tekemiä koralleja. Komugi kutsui meidät tänä kesänä Ars Auttoisiin ja hyvä, että kutsui, sillä tällä inspiraation määrällä taas jaksaa pitkään. Ja pääsipä kookosmies Nestori maistamaan tuoretta kookosta, eikä se kookosvesi tällaisen yleisesti kookoksen kaukaa kiertävänkään mielestä ollut ollenkaan hassumpaa.
Jos innostuit, sinä ennakkoluuloton utelias, näyttely on vielä hetken olemassa tai jos et ehdi nyt laita paikan nimi muistiin ensi kesää varten.
-Tuija-
Ars Auttoinen,
Paluu pinnalle 24.6.-6.8.2017,
to-su 11-16,
Keinuhongantie 17, 17610 Auttoinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti