28.4.2017

Kylässä: vihreässä huvilassa








































Tässä talossa asuu esteetikko, jonka yläkerran kammarissa talvehtivat pelargoniat ja hortensia ja jonka vessan seinille kesä on jättänyt lukuisat hattunsa. Talvella ulko-ovessa roikkuvat maalatut luistimet, syksyllä surullinen saapas ja kesällä mitkäpä muut, kuin asukkaan lempijalkineet varvastossut.

Minusta huvilan ihastuttavimpia kohtia ovat lasikuisti sekä avara eteishalli, enkä voi olla hypistelemättä ihanaa korviskokoelmaa. Ensimmäiset auringonsäteet paistavat aamukahviin keittiössä, iltaisin sama valo loistaa parilasiovien läpi paahtamaan olohuoneessa valtavan kahvipensaan kylkeä. Olohuoneessa on myös kiiltäväpintainen musta pönttöuuni, joka palkitsee lämmöllään, sekä talon, että asukkaan. Tässä vihreässä huvilassa on ilo kyläillä ja ihan vähän kadehtia asukkaan uskomatonta kirpputorisilmää ja taitoa asettaa asiat oikein. Täällä asetelmat eivät ole ollenkaan väkinäisiä ja instagram-kuvia varten tehtyjä, vaan silmää ilahduttavia kohtia siellä täällä. Tunnelma talossa on kiireetön ja kesäinen, vaikka olisi talvi.

Neiti turkoosin huvilan visuaalinen maailma on täysin omaa luokkaansa, se ei matki, eikä ole epävarmaa piiperrystä, vaan pystypäisesti uljas persoonallinen kokonaisuus. Täällä ei ole kyse sisustamisesta, vaan aidosta elämästä, joka näyttää tältä. Kaikki tämä kumpuaa kaikkialla pulppuilevasta inspiraatiosta ja kiinnostuksesta omaan ympäristöön, sekä halusta tehdä jokapäiväisestä itselle kaunista.

Uimista turkoosissa vedessä, pyöräilyä ja nopeiden autojen elokuvia rakastava huvilanomistaja tekee ja osaa monenlaista kauniista kirjaimista betonisuklaaseen. Keväisin lähettelemme toisillemme puutarhavideoita kevään etenemisestä, jokainen puhjennut nuppu on suuri ilonaihe.
Parasta on, ettei tämä koti pysähdy vaan jatkaa muuntumistaan ja elää.
Tätä vanhaa taloa todella rakastetaan.

Kysellessämme mikä Neiti turkoosia juuri nyt kiinnostaa saimme seuraavanlaisen listan: Marokko, sen ruoka ja värimaailma, karkit ja suklaa, pakkaussuunnittelu, värit ja värikkyys, kesä ja mekot, fikus, kahvipensas, vuoripalmu, vanhat viherkasvit, tulppaanit, puutarhan monimuotoisuus, vihreät ja talven kasvit, tapetit ja itse päätetyt seinämateriaalit, näkyvillä olevan tavaran karsiminen.

Villieläimistä lemmikikseen hän ottaisi kirahvin ja usein on tullut ilmi, että toiveena olisi, että hänen tuhkansa siroteltaisiin sinne jo mainittuun turkoosiin veteen.






-Tuija-

6 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Ja eiks nii, että se on vain päätös mikä on huvila ja mikä omakotitalo.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Siellä on, ihan oikeasti huimaavan kaunista, aina löytää jotakin uutta.

      Poista
  3. Luonteikkaita ruukkuja, joita minun luonani arkisessa terrakotassa elävät kaunokaiset kadehtivat. Ja ihan hulvattomia soilikkeja, en edes tiennyt tuonvärisistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta, ruukut ovat kerääntyneet sieltä täältä ja hiljalleen, itsekin kyselen aina niiden perään. Ja kukkaisihmisen soilikit, siellä on niitäkin kaikkia ihania värejä. Eikä se näytä ollenkaan miltään mummokukalta, soilikit nousuun!

      Poista